Aina puhutaan, että ruotsalaiset ovat hyviä myyjiä ja markkinoijia. Varmasti. Onko tämä se kaikkein olennaisin asia, mitä meidän suomalaisten pitäisi heiltä oppia liiketoiminnasta? Mielestäni ei. Ruotsalaiset ovat konseptiajattelijoita, he ajattelevat kokonaisuutta ja osia samanaikaisesti. Ei ole sattumaa, että ruotsalaiset ovat konseptoinnin edelläkävijöitä.
Liikeidea-ajattelun kehittäjä Richard Norman (1943-2003), jota yleisesti pidetään Ruotsin merkittävimpänä liikkeenjohdon konsulttina, totesi yhdessä viimeisimmistä haastatteluistaan:
”Jos haluat tulla rikkaaksi, sinun pitää luoda arvoa asiakkaille. Niin se on aina ollut ja tulee aina olemaan.” Ja. ”Ikean ja Tetra-Pakin kaltaiset yritykset ovat luoneet valtavasti arvoa asiakkaille. Tämän vuoksi omistajista on tullut erittäin varakkaita.”
Bertill Torekullin 1998 kirjoittamassa Ingvar Kampradin elämäkerrassa Ikean konsepti on saanut otsikon Pyhä konsepti. Mikään ei ole niin vaarallista kuin poiketa konseptista eikä mikään ole niin tärkeä kuin siinä pysyminen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että konseptia ei koko ajan kehitettäisi. Ensimmäisen nykymuotoinen Ikea-tavaratalo Kungens Kurvassa aloitti 1971. Sitä edelsi 27 vuoden sinnikäs kehittäminen. Sen jälkeen voittokulku on ollut käsittämätön. Nyt Ikealla on jo yli 300 tavarataloa ympäri maailman. Konseptia kuitenkin kehitetään jatkuvasti pienin askelin, niin että ennestään hyvää ja toimivaa varjellaan huolellisesti ja pidetään kokonaisuus eheänä.
Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg sai Suomen edelliseltä hallitukselta toimeksiannon selvittää, mitä Suomen pitäisi kehittää saadakseen taloutensa kuntoon. Borgin vastaus voitaneen kiteyttää kahteen suositukseen: työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseen ja paikalliseen sopimiseen. Nämä perusasiat nykyinen hallituksemme on ottanut vahvasti työn alle. Hyvä niin. Nyt luultavasti ajattelemme, että kyse on ennenkaikkea lakien ja työehtospimusten muuttamisesta. Taustalla on kuitenkin huomattavasti syvempi toimintakulttuurin muutos, joka meidän on omaksuttava. Tätä kuvaa ruotsin sana lagom, joka suomenruotsissa ilmaistaan usein sanalla passlig, sopiva. Ruotsin sana lagom pohjautuu ilmaukseen lag om, joukkue ympäri. Ilmaisun alkuperä on luultavasti jo 10-20 hengen viikinkivenekunnissa, joissa päällikkö kysyi jokaiselta joukon jäseneltä hänen mielipidettään kulloinkin esillä olevaan tärkeään kysymykseen. Vastaukset saatuaan hän teki päätöksen. Tämä on toimintamalli, joka on siirtynyt ruotsalaiseen työpaikkakohtaiseen sopimiseen. Kyse ei ole diskuteeraamisesta eikä demokraattisesta äänestyspäättämisestä. Johtajan on hyvä tietää, mitä porukka ajattelee, ennenkuin tekee päätöksensä. Sen lisäksi tällainen menettely synnyttää joukkueen vahvaa sitoutumista.
Nämä ovat niitä oppeja, joita sain toimiessani Ruotsin Metsä Tissuen talousjohtajana ja myöhemmin toimitusjohtajana. Olen sitä mieltä, että meidän suomalaisten on varsin helppo omaksua ruotsalaiset menettelytavat, kunhan syvällisesti ymmärrämme mistä niissä on kyse. Voin vakuuttaa, että toimii. Richard Normann oli muuten suomalaissyntyinen.
Jos kiinnostuit ajatuksista, ota meihin yhteyttä, niin lähetämme sinulle aihepiiristä tekemäni kirjan:
”Menestyskonseptilla kasvu ja huippukannattavuus”. Veloituksetta.
Juhani Saarela
Liikeidea-ajattelun kehittäjä Richard Norman (1943-2003), jota yleisesti pidetään Ruotsin merkittävimpänä liikkeenjohdon konsulttina, totesi yhdessä viimeisimmistä haastatteluistaan:
”Jos haluat tulla rikkaaksi, sinun pitää luoda arvoa asiakkaille. Niin se on aina ollut ja tulee aina olemaan.” Ja. ”Ikean ja Tetra-Pakin kaltaiset yritykset ovat luoneet valtavasti arvoa asiakkaille. Tämän vuoksi omistajista on tullut erittäin varakkaita.”
Bertill Torekullin 1998 kirjoittamassa Ingvar Kampradin elämäkerrassa Ikean konsepti on saanut otsikon Pyhä konsepti. Mikään ei ole niin vaarallista kuin poiketa konseptista eikä mikään ole niin tärkeä kuin siinä pysyminen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että konseptia ei koko ajan kehitettäisi. Ensimmäisen nykymuotoinen Ikea-tavaratalo Kungens Kurvassa aloitti 1971. Sitä edelsi 27 vuoden sinnikäs kehittäminen. Sen jälkeen voittokulku on ollut käsittämätön. Nyt Ikealla on jo yli 300 tavarataloa ympäri maailman. Konseptia kuitenkin kehitetään jatkuvasti pienin askelin, niin että ennestään hyvää ja toimivaa varjellaan huolellisesti ja pidetään kokonaisuus eheänä.
Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg sai Suomen edelliseltä hallitukselta toimeksiannon selvittää, mitä Suomen pitäisi kehittää saadakseen taloutensa kuntoon. Borgin vastaus voitaneen kiteyttää kahteen suositukseen: työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseen ja paikalliseen sopimiseen. Nämä perusasiat nykyinen hallituksemme on ottanut vahvasti työn alle. Hyvä niin. Nyt luultavasti ajattelemme, että kyse on ennenkaikkea lakien ja työehtospimusten muuttamisesta. Taustalla on kuitenkin huomattavasti syvempi toimintakulttuurin muutos, joka meidän on omaksuttava. Tätä kuvaa ruotsin sana lagom, joka suomenruotsissa ilmaistaan usein sanalla passlig, sopiva. Ruotsin sana lagom pohjautuu ilmaukseen lag om, joukkue ympäri. Ilmaisun alkuperä on luultavasti jo 10-20 hengen viikinkivenekunnissa, joissa päällikkö kysyi jokaiselta joukon jäseneltä hänen mielipidettään kulloinkin esillä olevaan tärkeään kysymykseen. Vastaukset saatuaan hän teki päätöksen. Tämä on toimintamalli, joka on siirtynyt ruotsalaiseen työpaikkakohtaiseen sopimiseen. Kyse ei ole diskuteeraamisesta eikä demokraattisesta äänestyspäättämisestä. Johtajan on hyvä tietää, mitä porukka ajattelee, ennenkuin tekee päätöksensä. Sen lisäksi tällainen menettely synnyttää joukkueen vahvaa sitoutumista.
Nämä ovat niitä oppeja, joita sain toimiessani Ruotsin Metsä Tissuen talousjohtajana ja myöhemmin toimitusjohtajana. Olen sitä mieltä, että meidän suomalaisten on varsin helppo omaksua ruotsalaiset menettelytavat, kunhan syvällisesti ymmärrämme mistä niissä on kyse. Voin vakuuttaa, että toimii. Richard Normann oli muuten suomalaissyntyinen.
Jos kiinnostuit ajatuksista, ota meihin yhteyttä, niin lähetämme sinulle aihepiiristä tekemäni kirjan:
”Menestyskonseptilla kasvu ja huippukannattavuus”. Veloituksetta.
Juhani Saarela